VACAY MODE

Heippa! Kirjoittelen tätä postausta hieman ahdistuneissa tunnelmissa, sillä heitin tänään hyvästit lomailulle ja kampesin itseni aamulla töihin. En muutenkaan ole mikään aamuvirkku, mutta näin lomanjälkeisenä maanantaina suoritus tuntui överi raskaalta. Tuntuu siltä kuin olisin vasta päässyt kunnolla lomafiilikseen, mutta toisaalta mulla ei ole ikinä ollut näin lyhyttä lomaa. 10 päivää meni Kroatiassa ja vajaa viikko Suomessa. Eniten nautin siitä tunteesta, kun illalla nukkumaan mentäessä ei oo minkäänlaista stressiä siitä, että huomenna pitäis olla tiettyyn kellonaikaan paikassa X. Mulle todellinen lomailu tarkoittaa nimenomaan sitä, ettei katso kelloa ja on muutenkin sekaisin siitä, että mikä päivä oikein on.

Halusin postata vielä ennen Kroatiaan lähtöä, mutta itselle erittäin ominaiseen tapaan olin tietysti jättänyt kaikki pakolliset asiat - kuten pakkaamisen - aivan viime tinkaan, eikä aika yksinkertaisesti riittänyt. Lentokoneessa yritin vielä ladata flickriin pari kuvaa, mutta homma ei edistynyt sitten millään. Laskeutuessa Splitin lentokentälle päätinkin, että vacay mode is on ja että blogger saa luvan aueta uudestaan vasta Suomessa.

Kroatian matka itsessään oli aivan huippu! Viime vuonna meillä oli niin siistiä, että mietin onko mahdollista että olisi vieläkin hauskempaa. Reissu kuitenkin ylitti kaikki villeimmätkin odotukset. 9 päivää Hvarin saarella kului aivan liian nopeasti, mutta koska tunsi paikkaa jo entuudestaan hieman saatiin ylimääräiseen säätöön kulunut aika minimoitua. Tänä vuonna bileiden lisäksi ehdittiin tehdä paljon muutakin ja ajattelin tehdä ravintolapostauksen, koska käytiin niin monessa ihanassa mestassa syömässä. Jopa minä, maailman nirsoin ihminen, uskaltauduin maistamaan kalaa! Nyt täytyy kyllä todeta, että hieman harmittaa aikaisemmat ennakkoluuloni, sillä ruoka oli todella, todella hyvää.

Eräänä päivänä vuokrattiin avoauto ja ajettiin koko saaren ympäri. Käytiin Stari Gradissa, (Hvarin vanhin kaupunki) Vrboskassa, Jelsassa sekä Zaracén rannalla uimassa. Reissun kohokohta oli varmaan kruisailu auringon laskiessa vuorten huipulta takaisin Hvarin keskustaan; tytöt kyydissä ja hyvän musan soidessa. Taatusti yksi unohtumaton ilta elämässäni!